Hoitotakuu

Suomalaisen terveydenhuollon perusperiaatteisiin kuuluu taata laadukasta ja oikea-aikaista hoitoa kaikille terveydenhuollon asiakkaille. Kiireettömän hoidon 14 vuorokauden hoitotakuun jatkaminen olisi ollut Orpo-Purran hallitukselta tarpeellista ja toivottavaa, mutta he muuttivat sen 3 kuukauteen vuodenvaihteessa.
Hoitakuu tarkoittaa sitä, että potilaan tulee saada tarvitsemaansa hoitoa tietyn ajan kuluessa hoidon tarpeen arvioinnista.
Oikeanlainen hoitotakuu ennaltaehkäisee vakavampia terveysongelmia
Nopea hoitoon pääsy ei ole pelkästään inhimillinen vaan myös taloudellisesti järkevä ratkaisu. Kun terveysongelmiin puututaan varhain, voidaan välttää tilanteiden paheneminen ja vähentää erikoissairaanhoidon tarvetta. Esimerkiksi mielenterveysongelmien varhainen hoito estää usein pitkäaikaisia ja kalliita sairauslomia, toisaalta ei myöskään rikkinäisellä jalalla tehdä töitä tai liikuta paikasta toiseen.
Inhimillisestä näkökulmasta 90 päivän ja 14 päivän ero on myös huomattava, henkilökohtaisesti saatan jaksaa odottaa kaksi viikkoa - kolmea kuukautta en.
Parantaa potilaiden luottamusta terveydenhuoltoon
Tällä hetkellä pitkät hoitojonot syövät kansalaisten ja hoitoalan työntekijöidenkin luottamusta terveydenhuoltojärjestelmään. 14 vuorokauden hoitotakuu koko maan tasolla viestisi siitä, että terveydenhuolto arvostaa potilasta ja hänen hyvinvointiaan. Omalta osaltaan luottamuksen parantaminen kannustaa ihmisiä hakeutumaan hoitoon ajoissa. Hoitotakuu luo myös lohtua, koska apua tarvitseva henkilö tietää saavansa apua pian.
Tukee tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta
Jo pitkään hyvinvointivaltiomme perusajatuksena on ollut yhdenvertainen terveydenhuolto: jokaisella suomalaisella tulee olla tasavertainen pääsy hoitoon varallisuudesta, asuinpaikasta tai taustasta riippumatta. Kunnollinen hoitotakuu varmistaa, ettei hoitoon pääsy ole etuoikeus, vaan kaikkien perusoikeus.
Helpottaa terveydenhuollon kuormitusta pitkällä aikavälillä
Vaikka hoitotakuun tiukentaminen voi alkuvaiheessa kuormittaa järjestelmää, pitkällä aikavälillä se tehostaa toimintaa. Selkeät hoitoonpääsyn aikarajat ohjaavat resursseja paremmin ja auttavat organisoimaan palveluita tehokkaammin.
Lopuksi on hyvä mainita, että Varhassa julkilausuttu tavoite on säilyttää 14 vuorokauden hoitatakuu, vaikka hallitus sitä tiuhaa tahtia pyrkiikin purkamaan. Haluaisin luottaa tämän sopimuksen pysyvyyteen, mutta en henkilökohtaisesti en luota. Ennen viime eduskuntavaaleja perussuomalaiset lupasivat olla leikkaamatta pienituloisilta ja kokoomus lupasi olla leikkaamatta esim. koulutuksesta. Hallituksen muodostamisen jälkeen molemmista leikattiin.
Hoitotakuun toteutus
Jotta 14 vuorokauden hoitotakuu voidaan toteuttaa, tarvitaan investointeja perusterveydenhuoltoon, henkilöstön koulutukseen ja uusien toimintatapojen kehittämiseen. Esimerkiksi digipalvelut ja etävastaanotot voivat tukea hoitoon pääsyä, säästää matkakuluja ja- aikaa sekä helpottaa resurssipulaa. Samaan aikaan on myös kyettävä edistämään omatiimi-mallia, jossa siis terveydenhuollon asiakasta hoitaa ensisijaisesti tutut lääkärit ja hoitajat. Tällöin ei hukata aikaa esim. potilashistorian päivittämiseen tai tutkita jo tiedossa olevia asioita, vaan voidaan keskittyä olennaiseen.
Hoitotakuu ei ole pelkkä tekninen aikaraja – se on lupaus siitä, että yhteiskunta asettaa kansalaistensa terveyden etusijalle. Siksi meidän on puolustettava 14 vuorokauden hoitotakuuta ja varmistettava, että laadukas ja oikea-aikainen hoito kuuluu kaikille, ei vain harvoille.
Kaiken voi tehdä reilummin.