Kuntien yhtenäistetty nuorisovaltuustokenttä
Seitsemän vuotta sitten pääsin mukaan paikalliseen (kunnalliseen) nuorisovaltuustoon kutsuperiaatteella. Kutsu tuli Wilma-viestinä kaikille ikähaarukkaan sopiville koululaisille ja heidän huoltajilleen. Vaaleja ei siis vielä tuolloin järjestetty, vaan kaikki halukkaat pääsivät mukaan.
Jälkikäteen ajateltuna oli hyvä, ettei vaaleja järjestetty, sillä tuskin olisin tuolloin uskaltanut lähteä ehdolle.
Jo tuolloin huomasin, että eri kunnissa oli erilaisia tapoja valita nuorisovaltuutettuja. Moniin kuntiin oli muodostunut omia käytäntöjään. Muistan myös ajatelleeni, että "eikö olisi helpompaa, jos kaikki nuorisovaltuustot toimisivat samoin?"
Tämän ajatuksen kanssa en ole ollut yksin, sillä esimerkiksi pari vuotta sitten Varsinais-Suomen nuorisovaltuustojen kesken käytiin keskusteluja toimikausien ja vaaliajankohtien synkronoimisesta sekä muiden käytäntöjen yhtenäistämisestä.
Vastaavia keskusteluja on käyty ympäri Suomea, ja toimivin esimerkki ajankohtien synkronoinnin osalta löytyy pääkaupunkiseudulta.
Helsingin, Vantaan sekä Espoon nuorisovaltuustoilla on vaalit samaan aikaan sekä keskenään yhtä pitkä toimikausi (2 vuotta). Suurimpina hyötyinä synkronoinnista on ollut se, että vaaleja pystytään markkinoimaan samaan aikaan koko alueella, jolloin saadaan aikaisempaa enemmän ehdokkaita, äänestäjiä ja näkyvyyttä nuorten näkemyksille. Toisaalta, käsi kädessä kiihtyy myös kilpailu nuorisovaltuustopaikoista ehdokasmäärän kasvaessa, mikä saattaa tarkoittaa, etteivät aina motivoituneimmat, mutta pienen kaveripiirin omaavat ehdokkaat pääse läpi. Nuorisovaltuustovaaleissa äänestyspäätökseen vaikuttaa asiakysymysten lisäksi ystävyyssuhteet.
Kun ajankohtien ja käytäntöjen yhtenäistämistä pohdittiin Varsinais-Suomessa, keskustelu tyrehtyi yllättäen. En siis tiedä syytä varmaksi. Siksi joudunkin valistuneesti veikkaamaan syyksi sen, että nuorisovaltuustojen väliset erot esimerkiksi ikäjakauman, valtuustojen koon ja käytänteiden sekä aseman suhteen osoittautuivat liian suuriksi. Keskusteluja käydessäni ajattelin myös sitä, että oliko tämä synkronointi-idea alun perin nuorilta lähtöisin, sillä harva tuntui olevan asiasta tosissaan innostunut.
Monet (minä mukaan lukien) yhtenäistämistä pohtineet huomasivat, että asia on varsin moniulotteinen. Synkronoitavat ajankohdat olivat suhteellisen selkeät (eli vaalit ja toimikausi), mutta sen sijaan yhtenäistettävät käytänteet olivat vähemmän selkeitä. Mahdollisesti yhtenäistettäviä käytäntöjä on lukuisia, esimerkiksi edustuspaikat kunnan toimielimissä (työryhmät, lautakunnat, kunnanvaltuusto ja -hallitus), kokouspalkkiot, kokousten määrä, valtuustojen koko, vaalitapa, ikähaarukka, jne…
Mitä asioita pitäisi yhtenäistää?
Käydessäni näitä seitsemän vuotta sitten alkaneita keskusteluja olen edelleen taipuvainen kannattamaan etenkin ajankohtien synkronoimista. Helpottaisihan se huomattavasti nuorisovaltuustojen markkinointia, kun nykyään vaaleja käydään eri ajankohtina ja tavoilla.
Väitän, että jokaisessa kuukaudessa on vaalit johonkin nuorisovaltuustoon tai ainakin vaihtuu toimikausi.
Nuorten mahdollisuutta osallistua vaikuttamiseen lisää se, että jokaiselle tarjottaisiin vähintäänkin sama määrä tietoa asioista. Yhtenäiset käytännöt helpottaisivat asioiden hahmottamista ja ymmärtämistä.
Toisaalta pitää muistaa, ettei kaikkialla edes järjestetä vaaleja. Ei ole riittävästi ehdokkaita tai kynnys asettua ehdolle nähdään korkeana.
Näen myös, että nuorisovaltuustojen toimintaa edistäisi ja selventäisi yhteiset käytäntöön jalkautetut linjaukset nuorten edustuspaikoista kunnan muissa toimielimissä, perehdytyksestä, toimikausien pituuksista sekä esimerkiksi kokouspalkkioista.
Tällä hetkellä tiedämme, että mainituissa asioissa on paljon eroja. Esimerkiksi eroja (alueellisten nuorisovaltuustojen) perehdytyksissä käydään läpi Nuva ry:n vuoden 2023 nuorisovaltuustoselvityksessä. Vastapainoksi voin myös kertoa esimerkiksi hyvin suurista eroista nuorisovaltuutettujen kokouspalkkioiden osalta, sillä monessa nuorisovaltuustossa ei ole ollenkaan kokouspalkkioita, kun toisissa se on kokousta kohden toista sataa euroa.
Yhtenäistäminen kuulostaa omaan korvaan hyvältä ajatukselta, mutta ei se silti ole ongelmaton.
Yhtenäistämisen & synkronoinnin haasteet
Suurin kysymys nuorisovaltuustojen käytäntöjen yhtenäistämisessä lienee se, että miten huomioidaan kuntien erot sekä nuorten näkemysten erot.
Esimerkiksi puhe-ja läsnäolo-oikeus kunnanhallituksessa jakaa mielipiteitä. Kunnanhallituksen edustuspaikka nähdään tehokkaana tapana vaikuttaa, mutta se vie myös paljon enemmän aikaa kuin muut toimielimet.
Työmäärää kuvastaa jokseenkin kokouksien määrä, nimittäin lautakunnan kokouksia on yleensä 7-11 vuodessa, kaupunginhallituksen kokouksia on kymmeniä.
Näkemykset varmasti myös vaihtelevat eri maantieteellisten alueiden välillä. Lapin nuorisovaltuustoilla on jokseenkin erilaisia käytäntöjä kuin esimerkiksi Turun seudun nuorisovaltuustoilla. Erot johtunevat ainakin osittain siitä, että nuorisovaltuustojen perustamisvaiheessa vertaistukea on haettu lähikunnista, jolloin nuorisovaltuustojen toimintavat muistuttavat toisiaan.
Myös toimintaympäristöt ovat erilaisia jo pelkästään etäisyyksien puolesta, toisaalta myös vaikuttamismahdollisuudet riippuvat alueen ominaispiirteistä. Turun seudulla toimii esimerkiksi yhteinen joukkoliikenne, Föli, jolloin alueen nuorisovaltuustot luonnollisesti tekevät yhteistyötä kyseisen asian parissa.
Ratkaistavia kysymyksiä siis löytyy.
Saavatko osa vuoden pidemmän kauden, ja onko se reilua?
Sen sijaan toimikausien ja (mahdollisten) vaaliajankohtien synkronoimisesta en ole löytänyt suuria ongelmia. Haasteen sekä toisaalta myös kysymyksen oikeudenmukaisuudesta aiheuttaa se, että miten siirryttäisiin esimerkiksi yhden vuoden kaudesta kahden vuoden kauteen. Saavatko osa vuoden pidemmän kauden, ja onko se reilua?
Miten pitäisi toteuttaa?
Ajankohtien synkronoimiseen sekä käytäntöjen yhtenäistämiseen tähtäävä tie on varmasti pitkä ja yllätyksellinen. Toisaalta se saattaa olla sen arvoista, jos ja kun ymmärrys nuorisovaltuustojen toiminnasta kasvaisi sekä edelleen mahdollistaisi paremmin nuorten näkemysten tuomisen esille.
Joka tapauksessa näkisin ensimmäisen askeleen olevan juurikin vaaliajankohtien ja toimikausien synkronointi. Se voitaisiin toteuttaa koko Suomen tasolla.
Eräs pohdittava asia on tässä kuitenkin se, miten toimitaan kunnissa, jossa ei vaaleja pystytä jostakin syystä järjestämään. Ehdokaskynnystä on syytä myös pyrkiä alentamaan isoissa kaupungeissa, jottei ehdokkuus jäisi uskalluksesta.
Pitää myös varmista se, ettei nuoren taustatekijät (sosioekonominen tilanne eli esim. perheen taloudellinen tilanne, nuoren terveys) estä ehdokkuutta.
Toinen askel on haastavin, eniten aikaa vievin sekä onnistumisen kannalta se kaikista tärkein eli yhteisistä erittäin merkittävistä käytännöistä päättäminen. Tähän pöytään kuuluisivat esimerkiksi edustuspaikat, kokouspalkkiot sekä nuorisovaltuustoon valittavien ikähaarukka.
Edustuspaikkojen ja kokouspalkkioiden osalta en näe, että olisi helppoa löytää yhtä täsmällistä ratkaisua. Siksi ehkä jonkinlaiset raamitkin voisi riittää.
Sen sijaan ikähaarukan suhteen ainakin toivoisin yhtenäistä näkemystä koko Suomenkin tasolle. Nyt ikärajat vaihtelevat aina 12-vuotiaasta yli 20-vuotiaisiin. Myös iän ilmoitustapa vaihtelee, esimerkiksi meillä Kaarinassa alaraja menee "seitsemäsluokkalaisissa". Jossain muualla käytetään syntymävuotta ja lopuissa suoraan ikää.
Käytännön toteuttamisen kannalta olisi myös tärkeää, että prosessia tukisi jokin taho ja että se tehtäisiin ruohonjuuritasolta lähtien.
Mahdollisessa prosessissa pitäisin myös hyvänä, että esimerkiksi toisen askeleen vaatimia keskusteluja käytäisiin hyvinvointialueittain. Tällöin saataisiin kuultua mahdollisimman monen nuorisovaltuutetun näkemyksiä eikä välttämättä tarvitsi aikatauluttaa satojen nuorisovaltuustojen kuulumisia vaativaa aikaa. Jälleen tulee huolehtia siitä, että halukkaille tarjotaan mahdollisuus tulla mukaan prosessiin.
Käytännön kannalta oleellinen kysymys on myös mahdollisen uudistuksen ajankohta.
Nuorisovaltuustojen aikataulujen synkronointi ja käytäntöjen yhtenäistäminen tarjoavat siis mahdollisuuden parantaa nuorten vaikutusmahdollisuuksia ja ymmärrystä yhteiskunnan parissa. Vaikkakin eri kuntien ja alueiden välillä on totuttu erilaisiin tapoihin, uskoisin selkeiden yhteisten toimitapojen parantavan jokaisen nuorisovaltuuston tehtävää toimia nuorten äänitorvena.