Puheenjohtajaohjelma
Voit lukea puheenjohtajaohjelmaa täältä tai suoraan Google Docsista (älä kuitenkaan aja sitä tekoälyn käsiteltäväksi luvatta).
Tiivistys & alkusanat
Liiton strategiassa linjataan, että meidän missionamme on olla kaikkien suomalaisten nuorten edunvalvoja ja edustaa nuorisovaltuutettuja sekä yhteiskunnallisesti aktiivisia nuoria päätöksenteossa. Tämän olemme saavuttaneet puoliksi, nimittäin olemme ainoa nuorisovaltuustojen ja nuorisovaltuutettujen edunvalvoja, mutta emme vielä välttämättä kaikkien nuorten edustaja. Emme ainakaan jäsenpohjamme perusteella.
Voidaanko tällöin edustaa uskottavasti kaikkia nuoria?
Sen on syytä muuttua ja jäsenhankintaan keskittymisen on oltava yksi pääpainopisteistämme ensi vuonna.
Jäsenhankinta on oiva pääpainopistevalinta myös sen takia, että sen avulla on mahdollisuus saada tuloja liitolle. Liittoon kohdistuu ensi vuodelle pieniä leikkauksia (OKM:n valtionavustus), mutta suurimmat leikkaukset ovat tällä hetkellä tulossa vuodelle 2026.
Leikkausten vuoksi yksi ensi vuoden prioriteeteistä on varautua vuoteen 2026. Tämä tarkoittaa säästöjen toteuttamista ja tulojen kasvattamista. Liittohallitus on hyväksynyt yksimielisesti liittokokoukselle esitettävän talousarvioesityksen vuodelle 2025, joten kannatan kaikkia sen säästötoimia. Tämän lisäksi tulopuolella on pohdittu jäsenmaksun nostamista 30 euroon, sillä se kasvattaisi merkittävästi liiton tuloja tulevina vuosina. Vaikkakin tällainen jäsenmaksun nosto hankaloittaa etenkin jäsenpohjan laajentamista nuorisovaltuustoon kuulumattomien nuorien parissa, vaatii se samalla (jäsen)palveluiden ja jäsenhyötyjen vahvistamista. Eräs konkreettinen keino olisi kehittää liiton sisäistä osallisuutta eli esimerkiksi mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, mihin liitto vaikuttaa tai esimerkiksi oppimaan tapahtumien järjestämistä. On siis syytä pohtia ensi vuonna toimijaryhmätoiminnan kehittämistä.
Taloudesta on oma kappaleensa ohjelmassani.
Näiden lisäksi ensi vuonna on tullut aika päivittää kestävän kehityksen suunnitelma ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Muistan puheenjohtaneeni Lappeenrannan liittokokouksessa 2022 kestävän kehityksen suunnitelmaa käsitellyttä toimikuntaa, tuolloin suunnitelma oli ensimmäinen laatuaan, mutta silti edistyksellinen. Aika on kuitenkin vierinyt, ja on syytä pohtia uusia keinoja sekä sitä, miten koko järjestömme pystyy noudattamaan nykyisiäkin toimenpiteitä. Yhdenvertaisuussuunnitelmassa suurimmat panostukset tulevat alan ammattilaisilta, haluan kuitenkin itse nostaa esiin kaksi asiaa. Ensimmäisenä yhdenvertaisuustarkkailun tuomisen tapahtumillemme sekä toisena terveen järjestökulttuurin edistämisen. Annan esimerkin siitä, mikä ei mielestäni ole tervettä järjestökulttuuria. Esimerkiksi piiritoiminnan mainostaminen sitä kautta, kuinka paljon hallintoa osaisi itse hoitaa tai kuinka osaava on itse piiritoiminnassa ei ole hyvää tai tervettä mainostusta. Parempaa mainostusta olisi kertoa esimerkiksi siitä, mitä piiritoiminta pääasiassa on tai tulisi olla: tapahtumien järjestämistä ja suunnittelua, kasvamista, verkostoitumista, hallintoa, hauskanpitoa ja uuden oppimista.
Mainittujen suunnitelmien lisäksi loppuvuodesta 2025 on syytä pohtia keinoja ja toimintatapoja sille, miten työstämme liiton seuraavan pitkän aikavälin strategian. Nykyinen strategia ulottuu vuodelle 2026.
Tämän lisäksi ensi vuonna on syytä saattaa maaliin piiriuudistus, joka itsessään tulee säästämään rahaa sekä antamaan avaimet epäaktiivisten piirien uudelleenaktivoimiselle vihdoinkin.
Puheenjohtajaohjelmassani käsitellään jo mainittuja asioita sekä muitakin asioita, joihin olen halunnut kiinnittää erityistä huomiota. Tämän tekstin yläpuolelta löydät sisällysluettelon, jota klikkaamalla pääset haluamaasi kohtaan. Mikäli Sinulle herää kysyttävää, haluat tukea vaalityötäni tai ihan muuten vaan haluat jutella niin laita ihmeessä viestiä alla oleviin yhteystietoihin. Liiton poliittisia tavoitteita ohjaa tänä ja ensi vuonna liiton tavoiteohjelma. Se tulee ensi vuonna myös päivitettäväksi.
Eino Koskinen
Instagram, threads & tiktok: eino.kos
Facebook, LinkedIn & X: Eino Koskinen
Palvelumme
Liiton palvelukokonaisuus muodostaa liiton näkyvimmän osan. Palvelut käsittävät allaan esimerkiksi toimiston asiantuntijatyön, kaikki tapahtumat ja koulutuksemme sekä tarjoamamme tunnustukset. Tämän lisäksi se käsittää alleen esimerkiksi sisäiset palvelumme, kuten piireille tarjottavan tuen.
Tämän kappaleen ulkopuolelle on rajattu edunvalvonta, jota käsitellään omassa kappaleessaan.
Tilauskoulutukset & yhdenvertaisuuskoulutukset
Alueellisille ja paikallisille nuorisovaltuustoille tarjoamme jatkuvasti kahdenlaisia koulutuksia: tilauskoulutuksia ja yhdenvertaisuuskoulutuksia. Näiden kahden erona on se, että tilauskoulutuksen kouluttajana toimii toinen nuori ja koulutusten aiheena on jokin suoraan vaikuttamiseen tai nuorisovaltuustoimintaan liittyvä kokonaisuus. Yhdenvertaisuuskoulutuksia taasen vetävät alan ammattilaiset. LISÄÄ TIETOA NYKYISISTÄ PALVELUISTA (nuva.fi).
Koulutuksia on kehitetty jo pitkään, ensimmäisenä liittohallitusvuotenani toteutettiin sisältöjen päivitys sekä koulutustavan muutos. Muutimme koulutuksia enemmän fasilitoituun (keskustelevampaan) muotoon aiemmasta luento-tyylisestä. Tämän työn aikana tunnistimme keskeiseksi haasteeksi esimerkiksi sen, ettei aktiivisia (nuoria) kouluttajia ole riittävästi. Tähän ongelmaan lähdimme hakemaan ratkaisuna kouluttajakoulutuksen uudistamista yhdestä lähipäivästä paremmin saavutettavampaan muotoon. Sen tuotoksena onkin syntynyt, viime vuoden vaaleissa ainoa lupaamani asia, ympärivuotinen kouluttajakoulutus. Sen keskeinen idea onkin mahdollistaa kouluttajaksi kouluttautuminen myös muulloinkin kuin kerran vuodessa järjestettävässä koulutuksessa. Tästä löydätte lisätietoja TÄÄLTÄ (instagram: nuva ry).
Tulevaisuudessa tärkeintä olisi saada lisää uusia kouluttajia ja tarjota sekä markkinoida laadukkaita koulutuksia kunnille, hyvinvointia ja muille mahdollisille yhteisöille tai ryhmille. On myös tavoiteltava sitä, että saamme entistä enemmän asiantuntijakoulutuksia tarjolle eli tuotteistettua asiantuntijoidemme osaamista. Puheenjohtajana haluan myös selvittää sen, onko meidän mahdollista antaa aktiivisimmille kouluttajillemme jonkinlaisia palkkioita. Liitossa on käyty myös jonkin verran keskustelua alumnien hyödyntämisestä kouluttajina. Tuen idean selvittämistä, mutta se ei ole työpöydälläni ensimmäisenä hoidettavana asiana.
Puheenjohtajana tekisin selväksi hallitukselleni kauden alussa, että viime kädessä joku meistä käy vetämässä tilatut koulutukset. Emme voi jättää yhtäkään enää pitämättä, sillä sinä aikana kun olen hallituksessa toiminut, on koulutuksia jouduttu perumaan valitettavasti kokonaan.
Vuoden 2026 leikkauksiin varautumiseksi meidän on tehostettava koulutusmyyntiä, emmekä saa epäonnistua siinä. Peruskoulutuksiimme on tarkoitus integroida myös Oske-hankkeen yhteydessä luotuja koulutuksia.
Aktiivipäivät
Aktiivipäivät (sisältäen Aktiivipäivät ABC+HC & Aktiivipäivät PRO) ovat perinteikkäisimpiä ja tunnetuimpia tapahtumiamme. Jälkimmäinen tapahtuma on viime vuosina järjestetty aina jonkun yhteistyökumppanin kanssa siten, että olemme tuoneet reilut parikymmentä kokenutta nuorisovaltuutettua esimerkiksi ideoimaan parempia osallisuuden muotoja. Ensimmäinen taas on yleensä yli sadasta ihmisestä koostuva koulutusviikonloppu vaikuttamisesta ajankohtaisella teemalla. Aktiivipäivät kiertävät myöskin eri puolilla Suomea.
Molempia tapahtumia on pyritty ja onnistuttukin kehittämään viime vuosien aikana – työ ei kuitenkaan ole vielä valmista. Eräs konkreettinen kannattamani keino olisikin suunnata tapahtumien markkinointia entistä enemmän myös nuorisovaltuustoihin kuulumattomille nuorille. Tämä tarkoittaa välittömästi myös ohjelmamuutoksia siten, että nuorisovaltuustoon kuulumaton nuori voisi myös kokea kuuluvansa tapahtumalle.
Näin voisimme toteuttaa strategiamme missiota siitä, että toimimme todellakin kaikkien suomalaisten nuorten edunvalvojana.
Tavoitteena on oltava, että meihin voi liittyä kuka tahansa vaikuttamisesta kiinnostunut tai sitä tekevä nuori. Liitto on puoluepoliittisesti sitoutumaton nuorten vaikuttajien kasvattaja.
Muut tapahtumat ja koulutukset
Liiton perinteisten tapahtumien lisäksi olemme järjestäneet pitkään jo huipputapaamisen yhteistyössä (jonkun tietyn) ministeriön kanssa jostakin tietystä aiheesta. Aiheena oli esimerkiksi syksyllä 2023 Orpon hallituksen hallitusohjelmassaan ehdottamia muutoksia.
Huipputapaaminen on konseptina vaikeasti muutettava, enkä koe myöskään tarvetta muuttaa sitä, sen sijaan olisi äärimmäisen tavoiteltavaa parantaa alueellista edustusta tapahtumalla. Toinen pohdittava asia on se, että tulisiko tapahtumalle tulevaisuudessa kutsua jäsenpohjan laajentumisen myötä myös nuorisovaltuustojen ulkopuolisia nuoria.
Näiden lisäksi on syytä jatkaa edelleenkin piiritoimijakoulutuksia, sillä se antaa hyvän alun piirivuodelle.
Tämän vuoden keväällä lanseerasimme ensimmäistä kertaa ikinä Vaikuttajasimulaation, jossa siis pyrittiin simuloidaan yhden viikonlopun aikana eduskunnan toimintaa. Simulaatiossa keskeisessä roolissa olivat tapahtumaa varten luodut puolueryhmät, valiokunnat ja eduskunnan täysistunto. Tapahtuma sai äärimmäisen hyvää palautetta ja sen johdosta onkin ollut aina ilo todeta, että vuonna 2023 myönnetty rahoitus kattaa tapahtuman myös ensi vuodelle.
Ensi vuoden vaikuttajasimulaatiota valmistellessa on syytä ja varmasti myös tullaankin huomioimaan tapahtumasta kerätyt palautteet sekä järjestäjäporukan tekemät huomiot. Konkaritoimijat saattavat tunnistaa vaikuttajasimulaation ydinidean toteutumattomassa Aktiivipäivät X -tapahtumakonseptissa. Vaikuttajasimulaation kaltaiset tapahtumat, mitkä eivät vaadi aikaisempaa kokemusta vaikuttajaryhmissä toimimisesta ovatkin oivia "sisäänheittotapahtumia" kohti liiton jäsenyyttä.
Puheenjohtajana tarkastelisin ja mahdollisuuden mukaan sisällyttäisin koulutuspalveluihimme vastaavanlaista simulaatiota, sillä uskon koulujen, kuntien ja muiden ryhmien olevan sellaisesta palvelusta kiinnostuneita.
Näiden yllä mainittujen lisäksi liiton alaisuudessa toimivat piirit järjestävät tapahtumia. Näitä tapahtumia on tuettava jatkossakin, sillä ne paitsi parantavat tapahtumatarjontaamme, toimivat nämäkin tapahtumat myös "sisäänheittotapahtumina" nuorten vaikuttajien perheeseemme. Näistä lisää piirit ja piiriuudistus -kohdassa.
Nuorisovaltuustomyönteinen kunta -sertifikaatti
Tällä hallituskaudella päätimme kolmannessa kokouksessamme muutta sertifikaatin myöntämisperiaatteita siten, että nuorisovaltuuston edustuspaikka kunnanhallituksessa tuli pakolliseksi kriteeriksi. Pidin linjausta tuolloin hyvänä, ja pidän edelleen. Kuitenkin päätöksen jälkeen olen käynyt keskusteluja, joissa on käynyt ilmi kuinka kaikki nuorisovaltuustot eivät itse kiireiltänsä tai jonkin muun syyn takia koe tarvitsevansa tai haluavansa edustuspaikkaa. Tämän johdosta kirjausta tulisi mielestäni muuttaa siihen suuntaan, että lähtökohtaisesti edustuspaikka pitää olla, mutta mikäli haun yhteydessä nuorisovaltuusto toteaa etteivät he koe tarvitsevansa edustuspaikkaa, ei sen tulisi estää sertifikaatin myöntämistä.
Materiaalipankki
Liitolla on tällä hetkellä olemassa jo varsin hyvä materiaalipankki, missä on materiaalia niin nuorisovaltuustoille, nuorisovaltuustojen ohjaajille kuin piireillekin. Materiaalipankin sisältöä tulisi kuitenkin selkeyttää ensi vuonna. Eurovaalien aikaiset kampanjamateriaalit olivat siellä hienosti esillä, näin on toimittava myös tulevien vaalien materiaalien kanssa.
Ensi vuonna on myöskin päivitettävä piiritoiminnan käsikirja, sillä nykyinen on päässyt vanhentumaan (piiritoiminnan muutosten myötä). Käsikirjan sisältöä määrittää melko pitkälle tänä vuonna päivitetty ja vahvistettu piirien toimintaohje. Mikäli toimintaohje kiinnostaa, voit sen lukea tästä linkistä.
Puheenjohtajana nostaisin prioriteettilistalle myös materiaalipankkien sisältöjen kääntämisen muille kielille.
Tämä ei ole mahdollisuuksien mukaan toteutettava, vaan äärimmäisen tärkeätä parantaaksemme jäsenpohjaamme, alueellista toimintaamme ja järjestömme huokuttelevuutta.
Liittokokoukselle ehdotetussa toimintasuunnitelmassa puhutaan esimerkiksi ruotsinkielisten palveluiden perustan luomisesta.
Kielelliset palvelut auttavat myös piiritoimintaa, etenkin rannikkoseutujen piireissämme. Näitä piirejä on muun muassa Lounais-Suomi, Pohjanmaa ja Uusimaa. Kun ensi vuonna saamme parannettua myös itäisten piiriemme toimintaa, on syytä pohtia niillä alueilla olevien vähemmistökielten osuutta toiminnassamme.
Muutoksemme
Piirit & piiriuudistus
Piiriuudistuksen nimellä on tehty lukuisia muutoksia liiton historian aikana. Näistä mainitsen kolme keskeistä: Ensimmäinen tapahtui viime vuosikymmenen alussa, kun perustettiin yhdistysmuotoisia piirejä. Vuosikymmenen puolivälissä piirien lukumäärä nostettiin 10 ja piirien toiminta-alueita uudistettiin. Kolmas piiriuudistus käynnistyi vuonna 2023.
Nykyistä piiriuudistusta aloittaessamme, olimme tunnistaneet ongelmaksi sen, etteivät kaikki 10 piiriämme ole aktiivisia.
Pohdimme siihen johtaneita syitä yhdessä piiritoimijoiden, jäsenten, piirineuvoston, toimiston työntekijöiden sekä silloisten liittohallituksien kesken. Keskeisimmäksi syyksi havaittiin se, ettei piirien toiminta näyttäydy aina houkuttelevalta. Syynä saattaa olla kasaantunut hallinto, liian pieni piirihallitus, epäselvyys liiton sekä piirin toiminnasta tai ylipäänsä se, ettei koettu hyödylliseksi lähteä mukaan toimintaan syystä tai toisesta. Näiden lisäksi tunnistimme syy-seuraussuhteen koronapandemiaan, sillä korona-aikana järjestötoimintaan ei lähdetty mukaan, koska se tapahtui enimmäkseen etänä eikä ollut houkuttelevaa.
Viime vuoden aikana kävi kuitenkin selväksi, että usean ei-aktiivisen piirin hallinto on joutunut hankalaan tilanteeseen. Tämän vuoksi liitolla ei ollut resursseja elvyttää näitä piiriyhdistyksiä.
Tämän johdosta otimme tavoitteeksi muodostaa ei-yhdistysmuotoisia piirejä vuosille 2024, 2025 ja 2026. Ei-yhdistysmuotoisen piirin tehtäviin kuuluu edelleen (tiivistetysti) edunvalvonnan etsintä, verkostoituminen & kouluttautuminen sekä tapahtumien järjestäminen. Nykyiseen verrattuna ainoastaan turhan raskas, rahaa ja aikaa vievä, yhdistyshallinto puuttuu.
Viimeisen kahden vuoden aikana, kun piiriuudistuksen muotoa olen hakenut, on tämä nykyinen malli toimivin. Nykyisen mallin tärkeimpänä tavoitteena on mahdollistaa todellisesti aktiivien piiritoiminta koko Suomeen.
Olen itse asettanut aktiivisen piirin kriteeriksi sen, että piirillä on 1) aktiivinen piirihallitus, 2) kyky järjestää vuodessa vähintään kaksi tapahtumaa, 3) kyky vierailla vähintään puolessa toiminta-alueensa kunnista ja 4) pystyy viestimään sosiaalisessa mediassa tekemisistään.
Tämä malli pitää kuitenkin viedä loppuun ensi vuonna, ja puheenjohtajana sen aikoisin myös tehdä. Ensi vuonna on myös päivitettävä piiritoiminnan käsikirja.
Toimijaryhmätoiminta, osallisuus & kansainvälisyys
Liitolla on tällä hetkellä kaksi sellaista toimijaa, jotka voisi luokitella toimijaryhmiksi. Nämä ovat viestintätiimi sekä piirineuvosto vaikkakin ne ovat keskenään hyvin erilaisia. Viestintätiimi tekee liitolle viestintää ja sen jäsenet valitaan vuoden alussa hakemusten perusteella jäsenistön keskuudesta. Piirineuvosto taasen on virallinen piirien yhteistyöelin, jonne kukin piiri nimeää edustajansa. Piirineuvosto on ottanut myös kantaa ja antanut mielipiteitä liiton asioihin, esimerkiksi tänä vuonna siellä on käsitelty liiton strategian väliarviointia, piiriuudistusta sekä toimintasuunnitelmaa.
Näen kuitenkin, että näiden molempien toimintaa voidaan kehittää eikä uusien ryhmien luominen mielestäni olisi mahdoton ajatus. Puheenjohtajaohjelmassani käsittelen myöhemmin yhdenvertaisuus- ja kestävän kehityksen suunnitelmien päivittämistä, ja puheenjohtajana kuulisin ja osallistaisin jäsenistöämme näiden päivityksen yhteydessä.
Osallisuustoiminnaksi, ehkä jokseenkin jopa toimijaryhmätoiminnaksi, voitaisiin kehittää nyt käynnistettyä uutta puheenjohtajaverkostoa sekä jo olemassa olevaa ohjaajaverkostoa.
Vaikka missään nimessä niitä ei tule liiaksi kytkeä liiton toimintaan, koska silloin vaarana olisi menettää niiden vapaamuotoisuus. Verkostoissa toimivien tietoja ja kokemuksia tulee kuitenkin hyödyntää nuorten edunvalvonnan ja järjestömme parissa.
On myös mahdollista parantaa arvostelukriteereitämme valtionavustuksen kannalta, mikäli parannamme järjestön sisäistä osallisuuttamme. Siksi on myös rahoituksen kannalta keskeistä parantaa ja osoittaa tätä parannusta.
Kansainvälistä toimintaamme on mielestäni tärkeä jatkaa pohjoismaiden ja Baltian tasolla. Nykyisessä taloustilanteessa ei kuitenkaan liene ihme se, että kv-puolen on toimittava rahoitusten varassa. Liitolla ei ole varaa laittaa liikaa omaa rahaa siihen toimintaan. Viime vuosina jokainen hallituksen jäsen on päässyt vähintään yhdelle työmatkalle ulkomaille, mikä on äärimmäisen poikkeuksellista aiempaan verraten. Puheenjohtajana haluan pyrkiä pitämään siitä kiinni sekä osaltaan myös lisäämään liittohallituksen ulkopuolisten jäsenten mahdollisuuksia päästä kv-toimintaan. Konkreettisesti tämä toimii jakamalla edustuspaikkoja hakemusten perusteella. Näin toimittiin esimerkiksi tällä Ruotsin työreissulla.
Jäsenhankinta
Eräs tärkein osa kuitenkin järjestön tulevaisuuden kannalta on jäsenhankinta kahdesta syystä. Ensimmäinen on se, että jokainen uusi jäsen tuo liitolle merkittävän määrän tuloja, toinen syy on jäsenpohjan kasvattaminen. Mikäli Nuva ry:n tavoite on olla nuorten ja nuorisovaltuustojen edunvalvoja, niin kuin kuuluukin olla, pitää sen näkyä myös jäsenistössämme ja toiminnassamme. Sen pitää näkyä myös tapahtumillamme.
Näen ja koen, että liitto on todella otollisessa asemassa poliittisella kentällä. Me emme ole sitoutuneita poliittisiin puolueisiin, ajatuksiin tai ideologioihin, jolla erotumme puolueiden nuorisojärjestöistä. Meidät erottaa puoluetoiminnasta myös se, että jäsenmäärämme ei ole ollut merkittävässä laskussa toisin kuin yleisesti poliittisessa toiminnassa.
Liitto on siis vaihtoehto puolueiden ja muille puoluepoliittisesti sitoutuneille nuorisojärjestöille.
Jäsenhankinnassa näkökulmasta oleellisessa osassa ovat myös meidän piirimme. Jos jokainen piiri toimisi viimeistään piiriuudistuksen myötä siten, että piirihallitus pystyisi hankkimaan esimerkiksi 5 jäsentä kuukaudessa 5*10*12) olisi se vuodessa 600 maksavaa jäsentä. Rahana tämä tarkoittaisi 1200 euroa, mikä on enemmän kuin piireillä on ollut nyt yhteensä käyttövaraa vuodessa. Laskennallinen käyttövara on ollut viime vuosina, noin 80€, sillä piiriavustuksesta 120€ (10€ per kk) on mennyt yhdistystilin olemassaoloon. Piiriuudistuksen myötä olemme luoneet myös tulosperusteisen kannustimen (ks. Piirien toimintaohje 5.2.). Henkilökohtaisesti uskon, että moni piiri saattaisi valita jäsenhankinnan omaksi tarkasteltavakseen tavoitteeksi. Ainakin itse olisin piirivuosinani näin tehnyt.
Jäsenhankintaa voidaan toteuttaa monella eri tasolla. Olen itse viime vuosien aikana tehnyt yhteistyötä eri nuorisovaltuustojen kanssa, Kaarinan nuorisovaltuuston puheenjohtajana, ja samalla saanut markkinoitua liittoa näissä nuvissa, mikä on johtanut uusien jäsenten saamiseen. Samaa on tehnyt kokopäiväisesti liiton nykyinen puheenjohtaja, enkä epäile etteikö samaa tapaa jatkettaisi ensi vuonna puheenjohtajasta riippumatta. Uutena toisin tähän entistä enemmän kuitenkin vastuun jakamista jäsenhankinnasta ja liiton markkinoinnista hallituksen, piiritoimijoiden ja muiden aktiivien sekä kouluttajien keskuuteen.
Talous & hallituksen järjestäytyminen
Liiton talous pohjautuu pitkälti opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) myöntämään yleisavustukseen. Nuorisojärjestöjen yhteisestä yleisavustussummasta on tarkoitus leikata vuonna 2026 (lisää tietoa kohdasta nuorisoalan rahoitus). Nämä kaksi faktaa tarkoittavat, että ensi vuonna on varauduttava säästötoimiin. Pieniä leikkauksia odotetaan ensi vuodelle, mutta ne pysynevät parissa prosentissa. Liitto selviää niistä kohtuullisilla muutoksilla.
Ehkäistäksemme meihin kohdistuvia leikkauksia, pyrimme aina myös kehittämään toimintaamme entistä paremmaksi. Meidän pitää kuitenkin pystyä myös osoittamaan se, ja siksi puheenjohtajana tulisin luomaan yhdessä toimiston ja muun hallituksen kanssa mahdollisimma hyviä mittareita. Numeroilla on helppo todistaa kehitys.
Säästöjen lisäksi on mahdollista parantaa tulopuoltamme esimerkiksi jäsenhankinnassa, tuote- ja koulutusmyynnissä sekä yhteistyökumppanuuksilla. Puheenjohtajana käyttäisin näiden parissa huomattavasti aikaa yhdessä muun hallituksen kanssa.
Mikäli puheenjohtajana pitäisi päättää (yhdessä hallituksen kanssa), mistä säästettäisiin olisi listallani viimeisinä valtakunnallisten tapahtumien ja työntekijämäärän vähentäminen sekä palkkiolliset varapuheenjohtajat. Sen sijaan pieniä säästöjä olisin valmis toteuttamaan jo heti kättelyssä esimerkiksi ei-yhdistysmuotoisten piirien perusavustuksesta. Piiriuudistuksen myötä yhdistystilien poistuessa jäisi piirille ilman säästötoimia vuositasolla 120 euroa enemmän vuodessa, mikä on huomattavasti enemmän kuin nykyään piirille jää yhdistystilien ylläpitomaksujen jälkeen. Missään nimessä säästöt eivät saisi kohdistua siihen pieneen osaan, mikä piireillä on nytkin ollut käytettävissä.
Piirien taloustilanne ei kuitenkaan tulisi heikkenemään, sillä samansuuruinen käyttöbudjetti on turvattava kullekin vuodelle. Tapahtumia ja suuria kuluja varten on olemassa oma erityisavustus, jota onkin opittu jo hakemaan. Hyvä!
Säästöjä on löydettävissä myöskin hallituksen ja tapahtumien kuluista.
Suurimmat säästötoimet ovat kuitenkin löydettävissä tapahtumien pituudesta. Esimerkiksi viime vuosina liittokokouksemme on ollut kaksipäiväinen, vaikka aiemmin se oli kolmipäiväinen. Voitaisiinko samaa pohtia muiden tapahtumien kohdalla säästöpaineiden vuoksi?
Myös esimerkiksi tapahtumien osallistujapasseissa säästetään kuluja ensi vuonna kierrättämällä niitä entistä paremmin. On myös aiheellistä käydä keskusteluja toimiston työntekijöiden ehdolla käyttämistä tietotekniikkajärjestelmistä. Näihin on kuitenkin syytä palata vasta luottamuksen heltiessä puheenjohtajan tehtävään.
On kuitenkin huomioitava, etteivät nämä säästöt tai tulojen kasvu riitä kattamaan vajetta, mikä todennäköisesti koittaisi vuonna 2026 Orpon hallituksen leikkausten myötä. Lisäkeinoja on siis vielä löydettävä, esimerkiksi liiton jäsenmaksun korottaminen 30 euroon. Liittohallituksen keskusteluissa esitetyistä vaihtoehdoista kannatan mieluummin jäsenmaksun korottamista kuin esimerkiksi tulojen etsimistä tapahtumien hinnoista. Tapahtumien hinnankorotukset olisivat huomattavasti suurempia ja ikävämpiä kuin 10 euron korotus jäsenmaksussa.
Pääset pian tutustumaan liittokokousmateriaaleissa ensi vuodelle luotuun talousarvioon, mikä on hyväksytty hallituksessa. Talousarvio hyväksyttiin yksimielisesti hallituksessa ja uskon kaikkien liittokokouksessa valittavien ehdokkaiden kunnioittavan kokouksen päätöksiä. TÄHÄN TULEE LINKKI LIITTOKOKOUSMATERIAALEIHIN.
Hallituksen tulee myös kehittää järjestäytymistään. Ensisijaisesti on syytä kuunnella liittohallitukseen valittavien henkilöiden mielenkiinnon kohteita ja lähteä muodostamaan vastuita sen perusteella. Tämä on toivottavasti selvää kaikille, ja näin toimittaneen puheenjohtajasta sekä hallituksen kokoonpanosta riippumatta.
Itse toisin uutena kokeiluna tai ainakin kehittäisin mallin liittohallituslaisen vetämille tukiryhmille. Tukiryhmillä tarkoitan esimerkiksi viestinnästä vastaavan liittohallituslaisen ylläpitämää piirien & toimijaryhmien viestinnästä vastaavien sekä viestinnästä kiinnostuneiden jäsentemme aktiiviryhmää. Tällaisten ryhmien tehtävänä olisi tiivistetysti esimerkiksi kehittää ja jakaa ideoita, muistuttaa aikatauluista sekä antaa vertaistukea. Tällaiset ryhmät mahdollistavat myös kouluttamisen.
Vertaistuesta puhuttaessa on tärkeää myös pitää huolta liittohallituksen jaksamisesta. Lupaan auttaa jokaista hallituksen jäsentä, lupaan kuunnella ja antaa tilaa, mikäli sitä tarvitaan.
On myös tarkasteltava koko liiton sääntöjä ensi vuonna ja tarvittaessa tuotava päivitys ensi vuoden liittokokoukselle.
Edunvalvontatyömme
Järjestömme tärkein tehtävä on edunvalvonta. Sitä olemme tehneet, teemme tällä hetkellä ja tulemme tulevaisuudessa myös tekemään. Edunvalvonnassa meillä on myös eniten työntekijöitä kiinni.
Vaikuttamistyö
Liitto on tehnyt tänä vuonna vaikuttavaa vaikuttamistyötä monella eri sektorilla. Liitto on esimerkiksi saanut kutsuja ministeriöiltä osallistua ja olla järjestämässä heidän kanssaan tapahtumia, lausuntopyyntöjä lakiesityksiin sekä tavattu keskeisiä päättäjiä kannaltamme. Näitä ovat ovat olleet esimerkiksi nuorisoministeri Sandra Bergqvist sekä opetusministeri Anders Adlercreutz. Vuodelta 2023 nostan esille yhden esimerkin: Saimme asiantuntijaroolissa kutsun hallitusneuvotteluihin.
Vaikuttamistyötä on tehty myös viestinnän keinoina. Liitto on tehnyt yksin sekä yhdessä muiden sidosryhmien kanssa kannanottoja, esimerkiksi nuorisoalan leikkauksia vastaan. Kannanottojamme voit tarkastella tästä osoitteesta.
Puheenjohtajana jatkaisin ehdottomasti tapaa nostaa esiin ajankohtaisia aiheita, kannanottojamme sekä poliitisen tilannekuvan välittämistä. Näiden lisäksi haluaisin pyrkiä selventämään poliittista päätöksentekoa nuorille, esimerkiksi sitä, mistä joku päätös saattaa kummuta tai miten jokin päätös vaikuttaa koko aihekokonaisuuteen. Tähän en toki yksin kykene, mutta onneksi puheenjohtaja ei yksin teekään edunvalvontatyötä. Liitolla on sitä varten olemassa puheenjohtajan lisäksi edunvalvonnan asiantuntijaa, pääsihteeriä, muita työntekijöitä ja hallituksen jäseniä.
Kokonaisuudessaan kuitenkin ensi vuoden alussa tapahtuu tärkeintä vaikuttamistyötämme, nimittäin huhtikuussa järjestetään kunta- ja aluevaalit. Liitolla on omat tavoitteensa ja vaalikampanjasa, mitkä julkaistaan liittokokouksessa. Puheenjohtajasta ja hallituksen henkilöistä riippumatta, tullaan tavoitteita lobbaamaan ja kampanjaa toteuttamaan. Mielestäni olisi myös äärimmäisen tärkeää jalkauttaa kampanjan materiaaleja niin paikallisille kuin alueellisille nuorisovaltuustoillekin käytettäväksi. Myös piirejä on rohkaistava käyttämään niitä.
Mikäli tässä onnistutaan ja saadaan yhteistyöllä näkyväksi tavoitteitamme, olisi kyseessä vaikuttavin vaalityömme koskaan liiton historiassa. Ehkä jopa valtakunnallista uutiskynnystä saattaisimme rikkoa!
Vaalikampanjassamme pystymme erottumaan myös teemoillamme. Ehkä jopa liittokokouksen julkilausuma vaikuttamisrauhasta voi muodostaa kantavan teeman ensi vuodelle.
Sidosryhmätyön tulevaisuus
Liitolla on paljon tärkeitä sidosryhmiä, ja niihin yhteydenpito on puheenjohtajalle äärimmäisen tärkeätä. Jokaisen puheenjohtajan ensimmäiset hetket tehtävässään, olipa kyseessä sitten liitto tai esimerkiksi paikallinen nuva, määrittävät paljon loppukautta.
Olen valmis panostamaan täysillä tähän.
Tällä hetkellä keskeisiä sidosryhmiä löytyy valtionhallinnosta, poliittisista nuoriso-, nuoriso- ja opiskelijajärjestöistä, kansainvälisistä sisarjärjestöistämme sekä eräistä muista poliittisista toimijoista. Jos pitää nimetä uusia sidosryhmäkumppaneita, voi niitä löytää entistä laajemmin nuorisotyön parista. Esimerkiksi kirkon nuorisotyön kanssa on mahdollisuus tehdä molempia hyödyttävää yhteistyötä. Liittona meillä on tarjota esimerkiksi osaamista osallisuuden parissa, sillä kirkossa on viime vuosina käynnistetty nuorten vaikuttamistoimintaa. Toisaalta esimerkiksi me hyödymme maksuttomista tai edullisista tapahtumapaikoista.
Kääntöpuolena tässä on toki se, että näemmekö millaisen yhteistyön menevän järjestömme uskonnollisen sitoutumattomuuden kanssa ristiin.
Päivitettävästä tavoiteohjelmasta
Tämän ja ensi vuoden poliittisia tavoitteitamme ohjaa liiton tavoiteohjelma. Se tulee kuitenkin myös päivitettäväksi ensi vuoden syksynä. Kun ohjelman lukee läpi, huomaa sen olevan edelleen ajankohtainen ja sisältävän konkreettisia toimenpiteitä.
Rehellisesti en usko, että koko tavoiteohjelmaa tullaan saavuttamaan ensi vuoden aikana. Jos joku näin väittää, on hän liian optimistinen.
Suurin osa tavoitteista on todennäköisesti edelleenkin tavoiteltavaa vuodelle 2026 ja mahdollisesti siitä eteenpäinkin.
Puheenjohtajana voin kuitenkin luvata kiinnittävän huomiota, että tavoiteohjelmassa kannatetaan esimerkiksi maksutonta toista astetta, äänestysikärajan laskua sekä demokratiakasvatusta kouluissa. Uskon myös, että voimme olla ottamassa kantaa nuorten työelämäpalveluihin sekä sosiaaliturvaan, sillä ne ovat vastikään muuttuneet.
Yhdenvertaisuus
Yhdenvertaisuudesta puhuttessa oleellisin asiakirja on yhdenvertaisuussuunnitelma sekä sen ohella turvallisemman tilan periaatteemme.
Yhdenvertaisuussuunnitelman päivitys
Yhdenvertaisuudesta, tasa-arvosta ja niihin liittyvistä aiheista puhuttaessa on valitettavasti syytä todeta se, ettei jonkun toisen oikeuksien parantaminen lähemmäs omia oikeuksiasi ole pois sinulta.
Alkuun haluan myös todeta, että yhdenvertaisuussuunnitelmaa päivitettäessä on syytä kuunnella alan ammattilaisia. Kuitenkin nostan esiin kaksi asiaa, joita haluaisin edistää päivityksen yhteydessä. Ensimmäisenä on yhdenvertaisuustarkkailu kaikille tapahtumillemme, tämä siis käsittäisi myös liiton alaisuuteen siirtyvän piiritoiminnan tapahtumat. Toisena haluaisin lähteä etsimään konkreettisia keinoja terveen järjestökulttuurin edistämiseksi. Tervettä järjestökulttuuria ei korosteta sitä, että menestynein on vähiten nukkuvin ja kiireisin. Toisaalta nämä molemmat koskevat myös vaaleja ja sitä, että niissä toimitaan mahdollisimman puhtaasti.
Puheenjohtajana osoittaisin myös avoimesti tukea erilaisille vähemmistöryhmille, esimerkiksi tukemalla päivitettävän materiaalipankkimme kautta Pride-tapahtumien järjestämistä. Moni nuorisovaltuusto on järjestänyt tai ollut mukana järjestämässä niitä, joten yhteistyöllä heidän kanssaan voisimme auttaa myös toisia nuvia tekemällä yhteiskäyttöisiä materiaaleja ja/tai ohjeistuksia.
Yhdenvertaisuussuunnitelmaa on tehty tutuksi järjestön sisällä ja osa kohdista on luonnollisesti tutumpia kuin toiset. Eikä siinä ole mitään pahaa, mutta olisi suotavaa, että esimerkiksi käytännöt yhdenvertaisuustarkkailun tai palautteen keräämisen suhteen olisivat yhteneväisiä.
Yhdenvertaisuusvastaavan tai- tarkkailijan tehtäviin on tärkeää saada koulutusta.
Liitolla ei kuitenkaan ole liikaa tällaisia henkilöitä, siksi puheenjohtajana tulisin kartoittamaan mahdollisuuksia hankkia hallitukselle, piirien puheenjohtajille tai muulle järkevälle kokoonpanolle yhdenvertaisuuskoulutuksia. Tällöin meillä varmasti riittää koulutettua väkeä ja saadaan vastuuta jaettua eli työmäärää jaettua.
Myös palautteen keräämisen keinojen yhtenäistämistä lähtisin kartoittamaan puheenjohtajana.
Suunnitelmaa päivitettäessä meidän tulee pitää huoli sanaston selkeydestä ja esteettömyydestä. Ei ole järkeä tehdä suunnitelmaa, jos sen sanoja ei ymmärretä.
Terve järjestökulttuuri
Nykyisessä yhdenvertaisuussuunnitelmassa on hyviä kirjauksia, jotka koskevat nimenomaan tervettä järjestökulttuuria. Suunnitelmassa puhutaan esimerkiksi liiallisista työmäärä ihannoivasta puheesta ja sen haitoista. En kuitenkaan koe, että tämä tai kaikki muut kohdat olisi saatu jalkautettu koko järjestön ja jäsenistön keskuuteen onnistuneesti.
Järjestökulttuurimme on tällä hetkellä varsin hyvä oman kokemukseni perusteella. Aina voi kuitenkin parantaa, ja esimerkiksi tapahtumilla on syytä kiinnittää huomiota yksinäisyyteen.
Liitossa toimiessani olen myös huomannut, että meillä on tuntunut ja tuntuu edelleen olevan jonkin verran kirjoittamattomia tärkeitä sääntöjä. Näitä on havaittavissa esimerkiksi piiriyhdistyksen pyörittämisessä tai toimintatavoissamme. Tähän vastataan parhaiten päivittämällä toimintaa opastavat oppaamme, esimerkiksi piiritoiminnan käsikirja, tai luomalla toimijaryhmille toimintaohjeita/toimintaperiaatteita (esim. pj-verkosto, viestintätiimi) toimijaryhmän kesken.
Terveeseen järjestökulttuuriin kuuluvat myös yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua vaaleihin. Liiton näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että vaalien ohjeistukset ovat yhteneväisiä, yleisesti nähtävillä ja käytettävissä. Tähän liittyen olen kokenut henkilökohtaisesti ongelmalliseksi sen näkemyksen, että aina pitäisi olla vastaus tai kanta johonkin tuleviin vaaleihin. Vaalit voivat olla liiton, piirin tai paikallisen nuvan vaaleja. On myös äärimmäisen ahdistavaa, kun ensimmäiset kyselyt seuraavista vaaleista tulee jo heti edellisten vaalien tulosten jälkeen.
Näin ei tulisi olla.
Vaalien ei tulisi sotkea tai tuhota myöskään kenenkään ystävyyssuhteita. Siksi pidänkin vaalitarkkailijoiden uutta linjausta vähentää julkisten kannatussitaattien määrää hyvänä.
Mainitut asiat ovat yhteydessä vaikuttamisrauhaan, joka ei ainakaan ole parantunut viime vuosina. Onkin tärkeää korostaa sen tärkeyttä paitsi nuorisovaltuustotoiminnassa myös "aikuisten" politiikassa. Olikin varsin hienoa nähdä nuorisoministeri Bergqvistin kehuvan ja pohtivan turvallisemman tilan periaatteita eduskuntaan (instagram-tarinoissaan).
Kestävä kehitys
Kestävästä kehityksestä puhuttaessa oleellisin asiakirja on kestävän kehityksen suunnitelma.
Kestävän kehityksen suunnitelman päivitys
Muistan puheenjohtaneeni Lappeenrannan liittokokouksessa 2022 kestävän kehityksen suunnitelmaa käsitellyttä toimikuntaa, tuolloin suunnitelma oli ensimmäinen laatuaan, mutta silti edistyksellinen. Aika on kuitenkin vierinyt, ja on syytä pohtia uusia keinoja sekä sitä, miten koko järjestömme pystyy noudattamaan nykyisiäkin toimenpiteitä.
Suunnitelma on rakennettu sosiaalisen, kulttuurisen, taloudellisen ja ekologisen kestävyyden perustalle.
Tapahtumien osallistujapasseissa on tehtävä taloudellisen säästöjen lisäksi myös kestävyyden näkökulmasta muutoksia. Tulevaisuudessa on syytä kierrättää ja uudelleenkäyttää osallistujapassien muovitaskut ja kaulanauhat. Tapahtumilla oleellisessa roolissa on myös ruokailut, josta olen visioinut, että olisi hienoa saada tapahtumille myös paikallisruokaa. Ajatus saattaa olla turhaa haihattelua, mutta ekologisesta näkökulmasta se olisi kestävää eli tuotettu paikallisesti. Toisaalta taloudellisesti se tuskin on järkevää, ellemme löydä kultaista yhteistyödiiliä.
Päivitystä toteutettaessa on myös kiinnitettävä huomiota siihen, kuinka pitkälle ajalle suunnitelma on tehtävä.
Linjoista kiinni pitäminen!
Puheenjohtajana pitäisin myös huolen siitä, että yhdessä (liittokokouksessa) päätetty linja pitää. Tämä koskee etenkin yhdenvertaisuus- ja kestävän kehityksen suunnitelmia, sillä niissä puhutaan varsin konkreettisesti. Esimerkiksi kirjaus, joka koskee liittohallituksen ruokailujen vegaanisuutta, on otettava vakavasti ja noudatettavasti. Yhdenvertaisuussuunnitelman hengessä on myös omat virheet myönnettävä, opittava ja saatava anteeksi. Siksi myönnänkin, että kaikissa tapauksissa hallituksen toiminnassa ei ole tätä aina noudatettu.
Päivityksen yhteydessä (ks. toimijaryhmätoiminta) osallistaisin liiton jäsenistöä mahdollisimman hyvin kyseiseen työhön.
Konkreettinen keino on esimerkiksi kokoontua aiheen tiimoilta pari kertaa vuodessa ensi vuoden aikana tai yhden kerran pidempään.
Toivottavasti nähdään mahdollisimman suuren joukko nuoria vaikuttajia Tampereella noin kuukauden päästä!
-Eino K