”Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitto voitti, mutta pieni ja sisukas Suomi tuli toiseksi”

Reilu vuosi sitten vielä lukiolaisena kirjoitin esseevastauksen Tuntemattomaan Sotilaaseen liittyen saaden yhtä vaille täydet pisteet. Tämä koevastaus on myös omasta mielestäni parhain vastaukseni koko kouluajallani. 

Tehtävänanto: Väinö Linnan kirjassa Tuntematon sotilas kuvataan jatkosotaa sen alusta loppuun, syyskesään 1944 saakka. Kirjan viimeisillä sivuilla yksi kirjan päähenkilöistä Vanhala toteaa: "Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitto voitti, mutta pieni ja sisukas Suomi tuli toiseksi". Pohdi, millä perusteilla väitettä voi puolustaa ja vastustaa.

Vanhalan toteamusta Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton voitosta ja Suomen tulemisesta toiseksi voidaan tarkastella useasta eri näkökulmasta. Ensimmäiseksi on kuitenkin tärkeää pohtia mitä Vanhalan lausahdus tarkoittaa, sillä yksiselitteistä on Neuvostoliiton voitto, mutta mitä tarkoittaa Suomen tulo toiseksi.

Tarkoittaako se Suomen häviötä kahden valtion kilpailussa, entä oliko kilpailussa muita osapuolia, kuten Saksa. Vai kuvaako ilmaisu sitä, että Suomi olisi tavallaan voittanut Neuvostoliiton säilyttämällä itsenäisyytensä.

Lausahduksen yksiselitteistä kohtaa Neuvostoliiton voitosta voidaan perusteilla useilla tosiasioilla, kuten alueluovutuksilla, sotakorvauksilla, Neuvostoliiton johtamalla valvontakomissiolla, Porkkalan vuokra-alueella, sotasyyllisyysoikeudenkäynneillä ja saksalaisjoukkojen häätämäsille Suomesta. Nämä asiat sovittiin jatkosodan päättäneessä Moskovan välirauhassa (1944) ja ne myöskin toteutettiin. Saksalaisjoukkojen häätämistä koskeva kirjaus johti Lapin sotaan Suomen ja Saksan välille.
Usein myös suomettumista, eli asioiden tarkastelua Neuvostoliiton ja Moskovan näkökulmasa ennen päätöksentekoa, voidaan pitää merkkinä Neuvostoliiton voitosta jatkosodassa. Suomettumisen aiheutti kova pelko Neuvostoliitosta ja siksi Neuvostoliitto pystyi vaikuttamaan merkittävästi Suomen politiikassa. 70-luvun loppuun asti hyvin usein hallituksen ministereiksi, etenkään pääministeriksi, ei valittu henkilöitä, joita Neuvostoliitto ei hyväksynyt. Suomettumisen kannalta on oleellista myös muistaa sopimus yhteistyöstä, ystävällisyydestä ja avunannosta (YYA-sopimus). 

Suomi oli ainoa ei-neuvostotasavalta, joka teki YYA-sopimuksen.

Sopimus tehtiin "vaaran vuosina" 1946-1948, jolloin pelättiin niin kommunistien kuin Neuvostoliitonkin masinoimaa vallankumousta.

Toisaalta suomettuminen on nähty myös Suomen itsenäisyyden ylläpitäjänä, sillä ilman Neuvostoliiton jatkuvaa huomioimista olisi Suomi voinut joutua uuteen sotaan kylmän sodan aikana tai vähintäänkin menettänyt suurimman kauppakumppaninsa. Neuvostoliitosta oli sotakorvausten maksamisen myötä muodustunut Suomelle kaikista tärkein ulkomaankauppakumppani. Usein Suomen voittoa jatkosodassa, sekä myös talvisodassa, perustellaan Suomen itsenäisyyden säilyttämisellä. Suomi pystyi puolustautumaan itseään monin kerroin suurempaa valtiota vastaan aiheuttauen vastustajalleen suuret tappiot. Suomesta ei myöskään muodustunut Neuvostoliitolle satelliitti- tai vasallivaltiota, kuten kävi esimerkiksi sodan jälkeiselle Puolalle ja Unkarille, joista tuli kommunistipuolueen johtamia "kansantasavaltoja". Suomessa pidettiin demokraattisia vaaleja, joissa esimerkiksi kommunistit pääsivät istumaan eduskuntaan porvarillisten oikeistolaisten kanssa. Jälkikäteen on kuitenkin esitetty väitteitä, ettei Suomen demokratia toiminut oikeaoppisesti, sillä esimerkiksi Kokoomuspuolue ei ollut puolueena hallituksessa 60-70-luvuilla. Vastaväitteenä tälle on esitetty sitä, ettei aikaisemminkaan Suomessa päästetty Sosialidemokraatteja hallitukseen sisällisodan jälkeen. Poikkeuksen tähän teki lyhytaikainen Väinö Tannerin johtama vähemmistöhallitus 1925-1926. Sotien aikaan kaikki puolueet olivat hallituskelpoisia Isänmaallisesta kansanliikkeestä sosialidemokraatteihin kokoomuksen, maalaisliiton sekä RKP:n kautta. Voidaan kuitenkin todeta "juhannuspommiksi" kutsuttu tapaus, jossa eduskunnan puhemies ja Maalaisliiton/Keskustapuolueen pitkäaikainen puheenjohtaja Johannes Virolainen totesi yleisten syiden estävän Kokoomuksen pääsyn hallitukseen. Syitä ei ole koskaan julkisuudessa puitu sen enempää, mutta syiden on arveltu olevan Neuvostoliiton määrittämät.

On siis tulkinnanvaraista kuinka itsenäinen Suomi todellisuudessa oli.

Varmaa on kuitenkin se, että Suomen tilanne olisi voinut olla paljon pahemmin, esimerkiksi Virossa (neuvostotasavalta) kansalaisoikeuksia riistettiin eikä vapaita vaaleja järjestetty.
Tulkinnanvaraista on myös Vanhalan lausahduksen määritelmä eikä varmuutta lauseen tarkoituksesta voida varmasti sanoa. Eikä itse kirjoittaja Väinö Linnaltakaan voi tätä enää kysyä.

Kuvasin Neuvostoliiton voittoa yksiselitteiseksi, vaikka sitäkin vastaan voidaan perusteellusta esittää väitteitä. Neuvostoliitto oli jo aikaisemmin talvisodassa kokenut imagotappion, sillä se ei kyennyt kukistamaan pienemmän ja heikomman maan puolustusta nopeasti. Eikä jatkosodan pitkittyminen imagoa ainakaan parantanut. Neuvostoliitto menetti myös merkittävän määrän sotilashenkilöstöä ja- kalustoa voittaakseen alueita, sotakorvauksia ja merkittävän vallan Suomen politiikkaan. Osa myös perustelee väitettä Neuvostoliiton häviöstä sillä, että itsenäisyyden säilyttäminen oli suurempi voitto kuin mitä Neuvostoliitto saavutti. 

Kaiken viisauden alku on kuitenkin tunnustaa, että tällaisten arvojärjestysten asettaminen ja luominen on aina henkilöstä itsestään kiinni.

Vanhalan lausahduksen puolesta ja vastaan voidaan esittää laaja määrä väitteitä sekä tosiasioita.